Keuhkosyöpä syntyy, kun keuhkoputken tai varsinaisen keuhkokudoksen solut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Keuhkosyövän suurin riskitekijä on tupakointi. Tupakoitsijan vaara saada keuhkosyöpä on 15–30 kertaa suurempi kuin tupakoimattoman. Säännöllisistä tupakoijista useampi kuin joka kymmenes sairastuu keuhkosyöpään. On kuitenkin huomattava, että noin 15% keuhkosyöpään sairastuneista ei ole koskaan tupakoinut.
Syöpä on alkuvaiheessa oireeton ja se voi kasvaa keuhkojen ääreisosassa kookkaaksi ennen kuin siihen liittyy mitään vaivoja. Oireita mm. pitkittynyt yskä, veriyskä, hengenahdistus, rintakehän alueen kipu, toistuvat keuhkokuumeet, laihtuminen ja ruokahaluttomuus.
Todetaan usein keuhkojen röntgenkuvalla. Tarkempi sijainti ja levinneisyys selvitetään tietokonekerroskuvauksella tai erityisellä PET-tietokonekerroskuvauksella. Paras ennuste on, jos syöpä voidaan leikata. Tutkimuksiin ja hoitoon tulee siis hakeutua ajoissa.
Hoidon valinta perustuu keuhkosyövän solutyyppiin, sen geenimutaatioihin ja keuhkosyövän levinneisyysasteeseen. Potilaan yleiskunto ja muut sairaudet voivat rajoittaa hoitovaihtoehtoja. Pienisoluisen syöpätyypin hoito on yleensä solunsalpaajahoito yksinään tai sädehoitoon liitettynä.
Keuhkosyövän ennaltaehkäisynä on lopettaa tupakointi. Tupakoinnin passiivisen altistumisen välttäminen on yhtä tärkeää kuten työperäisten altistumisien vähentäminen.
